Meksiko

Ensitunnelmia Meksikosta

Kahden välilaskun ja bussimatkan jälkeen löysin itseni pienestä, idyllisestä meksikolaiskaupungista, Valladolidista, 31 tunnin reissaamisen jälkeen. Jouluaattoa ei tänä vuonna suuremmin juhlittu, se livahti huomaamatta ohi lentokoneissa ja lentokenttien terminaaleissa istuen. Matkalaukkua raahatessani silmät ristissä viimeisen kilometrin linja-autoasemalta hotellille, tulin miettineeksi hetken, että miten kova matkustusvietti voi ihmisellä olla, että tällaista reissaamista oikein jaksaa. Olen kerta toisensa jälkeen päätynyt siihen lopputulokseen, että mitä pidemmän ajan reissaamiseen kuluttaa aikaa, sitä mielenkiintoisempi ympäristö on vastassa odottamassa. Palkinto, joka on kaiken sen peltipurkissa vietetyn ajan arvoinen.

ensitunnelmia

ensitunnelmia

ensitunnelmia

Ensimmäiset havaintoni Meksikosta. Turvallisuuskulttuuria ei ole. Jalkakäytävillä voi tulla vastaan avoinna oleva viemäri. Pieniin autoihin sulloutuu enemmän ihmisiä kun autoissa on istumapaikkoja. Jos autoon ei mahdu sisään, loput istuvat autonlavalla. Hotellimme (parveke)kaiteet ylettyvät hieman yli polvenkorkeuden. Pelkään niitä. Tekisi mieli kontata niiden vierestä mieluimmin kuin kävellä mattimeikäläisenä mitään pelkäävänä.

Radion ja television volyymit on aina käännetty kaakkoon. Kauppojen sisäänkäyntien luona kajarit huudattavat musiikkia niin kovaa, ettei se hiljaisuutta rakastavaa suomalaista huokuttele sisään, päinvastoin, säikäyttää sen verran, että kipitän vikkelistä karkuun kädet korvien suojana.

ensitunnelmia

ensitunnelmia

Meksikolaiset rakastavat piñatoja, niitä näkyy joka puolella. Erikokoisia ja erivärein koristeltuja taidonnäytteitä roikkuu lähes jokaisen ravintolan katossa. Seitsemänsakaraisia myydään katujen varsilla tai niitä voi ostaa vaikkapa joulupukin tai poron muodossa pelkästään niitä myyvistä kaupoista. Meksikolaisiin piñatoihin verrattuna ei muuten oma viime vuotinen tekeleemme jäänyt yhtään kakkoseksi aidoille paikallisille.

ensitunnelmia

Ruoka on halpaa ja todella, todella hyvää. Meksikolaiset osaavat ruoanvalmistuksen jalon taidon ja erilaisten mehusekoitusten valmistuksen. Mehuista paras on vihreän väristä litkua, ja makutestit osoittavat sen sisältävän ainakin minttua ja ananasmehua. Muut ainesosat samoin kun nimi ovat vielä hieman hämärän peitossa. Kerron teille tarkemmat tiedot myöhemmin.  Tämä mehu on nimittäin sellaista, jota meksikossa vieraillessa kannattaa maistaa.

ensitunnelmia

Meksikolaisilla ei tunnu olevan kiire minnekkään. Puistojen ja katujen varsilla hengaillaan rauhakseltaan ja katsellaan muun maailman menoa. Kaikkea odotetaan totuttua enemmän.  Kärisimättömänä ihmisenä pelkkä hengailu ja odottelu tuntui alkuun turhauttavalta. Ilmaston lämpö on saanut kuitenkin liikkeet hidastumaan ja askeleen lyhenemään. Aavistan, mistä ihmisten verkkaisuus saattaa kenties johtua.

ensitunnelmia

Meksiko on kaukana jumalasta, mutta hyvin lähellä jenkkejä – näin kuuluu sanonta. Joulu ei liiemmin näy katukuvassa, vaikka maa on katolilainen. Muutamia joulukuusia, joulukoristeita ja seimiä näkyy siellä täällä, mutta mistään muusta ei juuri huomaa, että kristittyjen ja katolilaisten vuoden tärkein juhla on käsillä. Täällä kuolleidenpäivä ja itsenäisyyspäivä kiilaavat joulun edelle. Meksikossa uskotaan enemmän Neitsyt Mariaan kuin Jeesukseen, jolle on rakennettu alttareita koteihin, ravintoloihin ja ihmisten pihoille. Illan tullen alttareita ympäröivät eriväriset valosarjat kytketään päälle vilkkumaan koko värikirjossaan. Myös talot on koristeltu erilaisin välkkyvin valosarjoin, jotka parhaassa (pahimmassa) tapauksessa vielä soittavat samaa musiikkikappaletta tauotta aamusta iltamyöhään.

ensitunnelmia

Meksikossa näkee paljon pieniä asioita, joita on omaksuttu jenkkikulttuurista.  Jalankulkua ohjaavat liikennevalot, siellä missä niitä sattuu olemaan, ovat  samanlaiset  kuin jenkkilässä. Maanteillä ajokaistat on merkitty samanlaisilla pienillä valoilla kuin naapurimaassa. Isoja lava-autoja on paljon. Toisaalta meksikolaiset ilmiselvästi rakastavat kuplia. Näitä iloisennäköisiä autoja näkyy lähes jokaisessa kadunkulmassa. Niitä on silmiinpistävän paljon.  Volkswagenin Kupla on meksikolaisten kansanauto, jonka valmistus lopetettiin kolme vuotta sitten. Malli on ollut niin tykätty ihmisten keskuudessa, että nyt yritys pohtii alkaako se uudelleen tuottamaan kansanautoja kansalle.

ensitunnelmia

ensitunnelmia

Talot ovat pieniä, matalia ja aivan vieriviereen rakennettuja. Rosoisen sympaattisia. Kadut ovat iloisen värikkäitä, sillä niitä reunustavat monin eri värein maalatut, jo parhaat päivänsä nähneet julkisivut. Mainokset ja kappojen kyltit on maalattu suoraan talon seinään, joka antaa näkymälle vielä oman tatsinsa. Ikkunoita ja ovia koristavat kauniisti muotoillut rauta-aidat ja portit. Olen salaa myös kurkkinut meksikolaisten ovien suusta taloon sisään. Se ei ole vaikeaa, sillä kotien ovet pidetään sepposen selällään iltaan saakka. Asuinympäristö on niin totaallisen erilainen kuin mitä meillä Suomessa.

Seuraavaksi matkamme jatkuu Tulumiin, josta olen kuullut paljon hyvää.


Seuraa blogiani Facebookissa ja Bloglovinissa.


Lue myös nämä

Ei kommentteja

Jätä kommentti