Iso-Britannia

Diana – Her Fashion Story

Prinsessa Dianan ennenaikaisen kuoleman merkkivuonna sydänten kuningatarta muistellaan Lontoon Kensingtonin palatsissa helmikuun lopussa avautuneessa Diana – Her Fashion Story näyttelyssä. Suurena Diana-fanina oli ilmiselvää, että kyseiseen näyttelyyn piti päästä tutustumaan. Diana oli eläessään jo legenda, moderni prinsessa ja maailman valokuvatuin nainen. Näyttely sisälsi useita koko maailmalle hyvin tutuksi tulleita Dianan juhla- ja arkipukuja hänen lyhyeksi jääneen elämänsä varrelta.

Muutama viikko sitten olin Lontoossa viikonloppureissulla, jonka pääasiallinen tarkoitus oli tutustua Diana – Her Fashion Story näyttelyyn. Olin hyvissä ajoin keväisenä lauantai-aamua jonottamassa näyttelyn avautumista ennakkoon netistä ostamieni lippujen kera ja yllätyksekseni olin ensimmäisten ihmisten joukossa, jotka tuona aamuna pääsivät sisään Kensingtonin palatsiin. Mikä tuuri, sillä sain rauhassa katsella pukuja ilman hirveää ihmistungosta.

Kensingtonin palatsi on jo itsessään näkemisen arvoinen paikka. Upeat rappukäytävät ja isot hallit olivat jotain, mitä olisi voinut ihmetellä pidempäänkin. Dianan pukunäyttely oli aivan palatsikierroksen loppupäässä ja halusin päästä näkemään sen vielä, kun ihmisiä ei ollut paljon liikkellä. Tällä kerralla itse palatsiin tutustuminen tapahtui siis aika vauhdikkaasti kipittäen kiireen vilkkaan huoneesta toiseen.

Muistan, kuinka koko maailman katse kääntyi Pariisiin elokuisena sunnuntai-aamuna kaksikymmentä vuotta sitten. Päivä oli todella lämmin, mutta vietin sen tiiviisti sisällä television ääressä  istuen tyrmistyneenä suru-uutisesta. Prinsessa Diana oli kuollut alikulkutunnelissa tapahtuneessa auto-onnettomuudessa aamuyöllä. Kohtalokas onnettomuus syntyi tilanteessa, jossa Dianaa kuljettanut auto ajoi kovaa ylinopeutta Pont de l’Alman tunneliin karistaakseen autoa seuranneet paparazzit kannoiltaan. On ironista kuinka maailman kuvatuin nainen kuoli vain 36-vuotiaan paparazzien ajojahdin seurauksena.

Diana – Her Fashion Story näyttely on erinomainen tapa muistella Dianaa. Näyttelyssä esillä olevat puvut ovat hyvin tunnistettavissa kaikkien niiden fanien keskuudessa, jotka seurasivat prinsessan elämää vähänkään tiiviimmin.

Näyttely sisälsi vain muutamia huoneita eikä esillä ollut mitään älyttömän suurta määrää pukuja. Pukujen suppea määrä ei tehnyt näyttelystä kuitenkaan yhtään huonomman, päinvastoin. Koin, että näytillä olleet puvut olivat valittu todella harkiten kertomaan Dianan tyylimuutoksesta, joka muuttui 80-luvun alun prinsessahepenistä puhvihihoineen ja röyhelökauluksineen siihen 90-luvun lopun tyyli-ikoniin, joka poseerasi upeissa design-luomuksissa Voguen ja Harper´s Bazaarin kannessa. On myös hyvä muistaa, että 79 Dianan tunnetuinta pukua myytiin hyväntekeväisyyshuutokaupassa vain muutamaa kuukautta ennen prinsessan kuolemaa.

Kuninkaallisen perheen jäsenenä Dianan tuli näkyä, mutta ei kuulua. Häntä kuvattiin joka kuvakulmasta minne ikinä hän meni. Prinsessa ei ollut alun alkaen kovinkaan kiinnostunut muodista, mutta vuosien varrella hän oppi viestimään yleisölleen juuri vaatteidensa avulla.

Valtionvierailluille prinsessa valitsi pukunsa tarkasti. Hän halusi kunnioittaa pukeutumisellaan isäntämaan kulttuuria. Saudi-Arabian valtionvieraillulla vuonna 1986 hänen päällään nähtiin kermanvalkoinen silkkipuku, jonka laahukseen oli kirjailtu haukan kuvia, isäntämaan kansallislintuja.

Englannin tulevana kuningattarena Diana teetti edustuspukunsa brittiläisillä suunnittelijoilla. Catherine Walker oli prinsessan luottosuunnittelija, joka  loi kaikkien tunnistaman modernin Diana-lookin. Diana omaksui vallalla olevat trendit ja muokkasi niistä omaan makuunsa sopivia.

Diana oli moderni prinsessa, joka opittuaan kuninkaalliset pukukoodit alkoi tietoisesti rikkomaan niitä. Hän oli ensimmäinen kuninkaallinen, joka käytti juhlapukeutumisessa myös mustaa. Näyttelyssä on esillä prinsessan asuksi rohkea, kostomekoksikin kutsuttu, olkapäät paljastava, lyhythelmainen mekko, joka nähtiin Dianan yllä samana päivänä, kun Charles myönsi julkisesti salasuhteensa nykyiseen vaimoonsa Camilla Parker-Bowlsiin vuonna 1994.

Kuninkaallisten velvollisuuksien päätyttyä ja eron astuttua voimaan 1996 prinsessan yllä nähtiin paljon myös muiden suunnittelijoiden vaatteita. Gianni Versacesta kehkeytyi hänen suosikkinsa. Näyttelyssä on esillä Versacen suunnittelema jäänsininen silkkimekko, joka kuvattiin Dianan yllä Harper´s Bazaarin kanteen vuonna 1991. Puku on kerrassaan upea ja ehdottomasti oma suosikkini kaikista näyttelyssä esillä olleista puvuista.

Vuosi vuodelta Dianan tyyli kehittyi yhä hienostuneemmaksi ja hän tuli yhä varmemmaksi itsestään. Kaikki suunnittelijat inspiroituvat hänen tyylistään. Diana kuvattiin useampaan otteeseen Vogue, Vanity Fair ja Harper´s Bazaar lehtien kansiin. Diana oli tyyli-ikoni.

Lady Diana keskittyi eronsa jälkeen hyväntekeväisyyteen ja tuli tunnetuksi kampanjoinnistaan AIDSia ja maamiinoja vastaan. Hyväntekeväisyystyötä tehdessään Dianan päällä nähtiin hyvin yksinkertaisia asuja. Näissä tilaisuuksissa hän halusi huomion pysyvän vain ja ainoastaan tekemässään työssä. Lapset olivat prinsessan sydäntä lähellä ja aina ollessaan tekemisissä lasten kanssa hän valitsi ylleen värikkäitä vaatteita. Myös korut, joita hänen yllään nähtiin oli valittu lapset huomioon ottaen. Hän halusi, että lapsilla on mahdollisuus hypistellä ja leikkiä hänen koruilla.

Muistan kauniin vaaleansinisen puvun median välittämistä kuvista. Tuossa asussa vuonna 1997 Diana todella näytti vihdoin löytäneensä omannäköisensä prinsessatyylin. Vain muutamia kuukausia kuvan ottohetken jälkeen auto-onnettomuus tapahtui.

Prinsessa oli jo eläessään legenda. Myös hänen ennen aikainen kuolemansa on ikoninen. Lontoon kukkakaupat tyhjenivät kukista, kun Dianan kodin, Kensingtonin palatsin edusta täyttyi sadoista tuhansista kukkakimpuista. Hautajaisia seurasi television välityksellä yli 2,5 miljardia ihmistä. Elton John lauloi hautajaisissa Candle in the Wind kappaleen Dianan muistolle, josta tuli aikanaan myös maailman myydyin single.

Näyttely oli ehdottomasti tutustumisen arvoinen ja pukujen yksityiskohtia unohtui ihailemaan useammaksi minuutiksi. Näyttely oli erittäin onnistunut, mutta samalla se teki oloni hieman surumieliseksi. Kensingtonin palatsista poistuessani ei voinut olla miettimättä, miten prinsessan erikoisia käänteitä sisältävä tarina olisi jatkunut, jos onnettomuutta ei olisi koskaan tapahtunut.

Lisätietoa
Näyttelyn ovet aukeavat kello kymmeneltä. Paikalla kannattaa olla hieman ennen ovien aukeamista, sillä jonot ovat pitkät jo heti näyttelyn aukeamisen aikaan. Jo kello 11 ruuhkat ovat niin kovat, että omaa vuoroaan palatsiin sisään pääsemiseksi saa odottaa tovin.

Kensingtonin palatsiin päästetään vierailijoita porrastetusti, mikä tekee vierailusta paljon mukavamman kokemuksen. Diana näyttelyssä oli hyvin tilaa kuvata ja katsella pukuja rauhassa eikä tilaan päästetty yhtäaikaa vierailijoita tungokseksi asti.

 Näyttelystä kertova Youtube-video kannattaa katsoa tästä.

Suosittelen ostamaan pääsyliput etukäteen netistä. Liput hankit tästä. Pääsylipun hinta on 18 puntaa. Tietyt päivät ovat jo loppuunmyyty, joten lippujen hankinta etukäteen takaa myös sen, että pääset varmasti tutustumaan näyttelyyn.

Seuraa blogiani Facebookissa ja Bloglovinissa.


Lue myös nämä

2 Kommenteja

  • Reply
    Anne
    huhtikuu 4, 2017 at 05:19

    Minäkin kävin toissa viikolla tässä näyttelyssä. Palatsiin ei ollut mitään jonoja, mutta pukunäyttelyyn jonotin 45min. Ihan hyvä näyttely, mutta aika suppea. Viime kesänä kävin Buckinghamissa Elisabetin pukunäyttelyssä ja se oli kyllä varsin kattava.

    • Reply
      Anna
      huhtikuu 7, 2017 at 18:38

      Moikka Anne! En olekkaan aikaisemmin kuullut tuosta Elisabethin näyttelystä! Se olisi varmasti myös mielenkiintoinen. Dianan pukunäyttely tosiaan oli aika suppea, mutta toisaalta, ei se tuntunut mua ainakaan häiritsevän. Tuntui, että kun oli vähemmän pukuja näytillä niin niiden katseluun keskittyi paremmin.

    Jätä kommentti